Suomi – Ranska

Ihanaa ihanaa, olen ihan joulufiiliksissä täällä ja nautiskelen iltaisin kynttilänvalosta! Eilen tein todella ison satsin piparkakkuja ja täällä kotosalla tuoksuu vieläkin ihanasti piparkakuille. Vielä on paljon tehtävää, pitää tehdä laatikot ja pari kakkua aatoksi, keksejä ja muita juttuja. Siivotakin pitäisi ehtiä, mutta sen teen vasta tämän viikon lopulla. Hinkkaan koko kodin lattiasta kattoon. Täällä vaan ei lattia kovin kauaa puhtaana pysy, kiitos pienten riiviöiden.

Täällä elellään erittäin kiireistä elämää, vaikka muka kotiäitinä olenkin. Tuntuu, ettei milloinkaan ole aikaa istahtaa ja vain huokaista, ei ole kovin monia taukoja ollut tässä muutaman viime viikon aikana. Kovasti hommaa ja lapset pitävät kiireisinä.

Olen tehnyt jo melkein kaikki jouluostokset ja Suomen paketin isukki olikin jo saanut. Lahjamäärästä päätellen Tuukka ja Taika ovat olleet oikein kilttejä tänä vuonna… Viime viikonloppuna kävin Gillianen kanssa ostoksilla Carrefourissa ja sain sieltä paljon lahjoja ostettua. Olen myös käynyt kertaalleen La Defensessä ostoksilla, siellä oli muutama muukin tekemässä jouluhankintoja…! Onneksi ei tarvitse enää ennen joulua lähteä minnekään kauppakeskukseen ostostelemaan.

Olen viettänyt jonkin verran aikaa uuden ystäväni Marjorien kanssa. Léo ja Tuukka viihtyvät hyvin yhdessä ja Taikakin mahtuu mukaan leikkeihin. Marjorie kävi täällä meillä lasten kanssa minun synttäripäivänä ja toi minulle ihanan kimpun ruusuja. Ne ovat vieläkin tuossa pöydällä ja näyttävät oikein kauniilta edelleen.

Tänään kävin Taikan kanssa aamulla markkinoilla ja nyt vietämme päivän kotosalla. Tuukka on tänään koko päivän koulussa, joten tänään ehtisi vaikka vähän siivoilla ja pyykätäkin. Saas nähdä, koska pääsen tästä sohvalta ylös, voi olla, että otan pikkuruiset torkut kunhan neito menee unillensa. Kyllä sitä joskus voi vähän rötväillä! Illalla alan valmistamaan laatikoita ja pistän pakastimeen, on sitten helppo ottaa sieltä ja lämmittää. Ei jää kaikki kokkailu jouluaatolle ja -päivälle.

Oikein lämmintä joulunodotusta teille kaikille rakkaille, on aivan hirmuinen ikävä! Ensi jouluna tulemmekin sankoin joukoin häiriköimään Rovaniemelle joulufiiliksissä.

Enää kolme yötä, että Nenni ja äippä tulee!!!!!!!!! Jeeeee!!!!!

Paljon halauksia ja suukkosia kaikille, olette ajatuksissani! Bisous!

Kiitos teille kaikille rakkaille muistamisesta syntymäpäivänäni! Taas on yksi vuosi lisää mittarissa, alkaa jo rypyt puskemaan silmänurkkiin. Tänään oli oikein kiva päivä, ystäväni Marjorie kävi lastensa kanssa meillä kakkukahvilla (siippa osti omenakakun leipomosta ) ja toi vielä ihania kukkia minulle. Oli oikein mukavaa ja Tuukka nautti ystävänsä Léon seurasta. Myös Taika oli innoissaan leikeissä mukana, neljän kuukauden ikäinen Shana-neiti viihtyi meidän aikuisten kanssa.

Kiitos vielä kerran kaikille ja mukavaa loppuviikkoa kaikille teille rakkaille!!

Bisous!

Merci mon amour, tu es vraiment unique et je t’aime plus que tout.

Ihanaa ihanaa, nyt on joulukuu! Tuukka aukaisee mielellään aamuisin suklaakalenterinsa luukun ja maiskuttelee suureen ääneen. Kakkosen etsimisessä oli tänään aamulla vähän ongelmia, mutta pienen pähkäilyn jälkeen oikea luukku löytyi.

En ole oikein ehtinyt kirjoitella, meno on ollut taas aika vauhdikasta täälläpäin. Olin kipeänä tällä viikolla, kuumetta oli varmaan 40 astetta ja kurkkuun sattui. Tätä riemua kesti kolmisen päivää, ja antibiooteilla alkoi vihdoin helpottaa. Pääsin jopa rokkailemaan torstaina.

Rokkailusta siis. Voi elämä mikä meininki oli! :headbang: Aivan kertakaikkisen mahtavaa!! Lempparibändini Arch Enemy ja Machine Head olivat loistavia, muista bändeistä en niin välittänyt. Arch Enemy soitti ensimmäisenä ja vain muutaman biisin, ja sitä olisin voinut kyllä kuunnella koko illan. Angela rocks! Machine Head lopetti illan hienolla keikallaan, oli aivan upea show! Yleisö villiintyi täysin ja Imperium-biisin kuullessani meinasin kiemurrella ulos nahoistani. Huhhuh. Jalat olivat pahasti rakoilla ja heikotti, mutta olipas kyllä sen arvoista. Seuraavan kerran AE tulee Pariisiin huhtikuussa, ja sinne siis! Ehdottomasti! Stéphanella oli photopass, ja hän sai räpsittyä kyllä todella hyviä kuvia bändeistä.

Jeejee, äippä ja Jenni tulevat 19:sta yön päästä! Odottelen kuin kuuta nousevaa. Tehdään kyllä kaikkea fantsua sitten ja vietetään laatuaikaa yhdessä. Tuukkahan lähtee sitten visiitille Suomeen Jennin ja äidin mukana, ja mie menen hakemaan Tuksun Helsingistä 4.1.2008. On varmaan hiukkasen ihmeellistä matkustaa menomatka YKSIN lentokoneella… Huhhuh. Saan lukea ja kuunnella musiikkia…!! Ihmeellistä!!

Taikalle ja Tuukalle kuuluu oikein hyvää. Tuukka odottelee jo joulua ja ihmettelee joulukoristeita. Meillä on jo joulukuusi sisällä! Meillä on sellainen mutanttilajike, joka ei tiputa neulasia ollenkaan. Oli pakko tuoda kuusi parvekkeelta sisälle, koska sääennustuksessa luvattiin myrskytuulta, emmekä halua kuusemme lentävän tiehensä parvekkeeltamme. Joten tuossa se nököttää olohuoneen nurkassa. Taikalle on ilmestynyt vihdoin ja viimein hammas alhaalle ja siitäkös me olemme ylpeitä ja riemuissamme! Taika muutenkin kasvaa kohisten, kävelee tukea vasten ja kiukuttelee minkä leikeiltänsä kerkeää. Tuukka puolestaan on niin ahkera koululainen, ettei paremmasta väliä. Puhua pulputtaa (myös opettajan sanojen mukaan) eikä meinaa hiljaa olla ollenkaan. Piirustukset alkavat olla kerta kerralta hienompia, ja yleensä poitsu piirtelee kuvia joko eläimistä tai sitten perheestään. Ihania taideteoksia poika aina kotiin kantaa.

Ensi viikolle ei taida olla mitään sen kummempia suunnitelmissa. Pitää alkaa valmistautumaan jouluun ja tehdä jouluostoksia. Ensimmäiset lahjaostokseni tein vasta tänään, olen normaalista aikataulustani myöhässä. Yleensä aloitan lahjaostostelut jo reippaasti ajoissa, lokakuussa. Nyt pitää sitten lähteä jouluruuhkiin hikoilemaan.

Oikein mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille rakkaille! Vietämme päivän sisällä piilotellen myrskyltä. Pitäisi varmaan vähän pyykätä ja siivoilla ja onhan täällä kotosalla aina jotain hommia tehtävänä.

Salut!

Tänään tuli neidillä syntymästään kokonainen vuosi täyteen! En voi uskoa, että aika on mennyt näin nopeasti, äidin vauvasta on kasvanut pieni taaperoinen, joka leikkii, juttelee, kävelee tukea vasten ja kiukuttelee. Vuosi sitten tähän aikaan olin varmasti maailman onnellisin nainen, sain vihdoin ja viimein pienokaisen syliini raskaan odotuksen jälkeen. Ja kotona oli odottamassa ihana avomies aurinkoinen Tuukka-vesseli!

Olemme viettäneet päivän rauhallisissa merkeissä kotosalla ja Tuukka on tietenkin ollut koulussa. Nyt illalla söimme suklaakakkua ja Taïkakin sai toki osansa. Oli kyllä suu niin muikeassa hymyssä, että kakku taisi olla oikein hyvää! Juhlimme vielä enemmän ensi viikonloppuna anoppilassa ja käymme myös luultavasti tutustumassa läheiseen paloasemaan Tuukan kanssa. Siitähän se riemu repeää varmasti!

Kiitos teille kaikille rakkaille ihanista lahjoista, joilla olette ihania lapsukaisiamme muistaneet!

En kirjoittele nyt enempiä, olen vähän kipeänä ja sohvan nurkka kutsuu. Paljon suukkosia ja halauksia teille kaikille.

Ja vielä kerran, rakkaalle tyttärelleni, päivänpaisteelleni, pienelle prinsessallemme, paljon onnea ja kiitos kun teet elämästämme niin aurinkoisen ja onnentäyteisen! Rakastamme sinua ihan hirmuisesti.

Tänään on siis halloween. Eihän sitä Suomessa taideta juhlia kummemmin, eikä täälläkään kyllä mitenkään ihmeellisesti, mutta kuitenkin. Olisi ollut kivaa pitää pienet halloween-kekkerit, mutta aikaa (ja terveyttä) ei siihen rulianssiin tänä vuonna ole, joten ehkä ensi vuonna sitten. Tuukalle ja Taikalle olisi varmasti hauskaa pukeutua merirosvoksi ja prinsessaksi.

Täällä arki rullaa rauhallisesti eteenpäin. Olen nyt lasten sairastelujen jälkeen tullut itse kipeäksi ja olo on melkoisen kehno. Luulisin, että minulla on myös angiina, kun kurkkuun sattuu nielaistessa ihan hirmuisesti, ja jopa puhuessa sattuu. Ainakin tämän mamman suu saatiin nyt vähäksi aikaa kiinni! Lapset ovat parantuneet omista flunssistaan ja ovat nyt reippaita ja iloisia mussukoita. On se lasten sairastaminen aina inhottavaa, kun ei oikein mitään voi tehdä, vain antaa lääkkeitä ja hellyyttä. Noh, tämä tauti on nyt voitettu, mitähän seuraavaksi?

Olimme viime viikonloppuna juhlistamassa Chantalin syntymäpäivää anoppilassa. Tein sinne kakun, joka oli oikein hyvää (ihan omasta mielestänikin). Maistui hyvin myös meidän viralliselle kakunmaistajalle, Tuukalle. Meillä oli oikein mukava päivä ja vietimme rauhaisaa aikaa yhdessä, mitä nyt siippa joutui tekemään (vaihteeksi) töitä koneellaan.

Tuukan ja Taikan kanssa ollaan puistoiltu ja nähty ystäviä, kun säät ovat sallineet. Nyt onkin mitä mahtavin ilma, aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja ulkona on 7 astetta lämmintä. Menemme tänään puistoon kunhan lapset heräävät päiväuniltaan.

Taikalla oli eilen neuvola. On hyvin kehittynyt neitokainen! Yrittää kovasti toistaa sanoja, ja välillä sanookin “tuutta” (Tuukka), “tiitti” (kiitti), “äättä” (äiti) ja aina kun hän pudottaa jotakin lattialta, suusta pääsee O OU. Taika oli eilisessä mittauksessa 76 cm pitkä ja painaa 9800g. Piti eilen pistää yksi piikki ja siitähän se riemu repesi… Äidin sylissä sitten itku ja paniikki lientyi. Tuukka leikki tämän ajan neuvolan aulassa kivojen hoitsujen kanssa ja puhua pälpätti niin kovasti, ettei siinä tahdissa meinannut kukaan pysyä. Herran puhe on kehittynyt valtavasti ja uutta oppii joka päivä. Olen oikein ylpeä pienestä pojastani!

Huomenna alkaa Stéphanella loma, joka kestää ensi viikkoon. Eipä ole tainnut siippa olla viime joulun jälkeen lomalla, joten tulee luultavasti ihan tarpeeseen. Pitää keksiä jotakin mukavaa touhuttavaa nyt loman ajaksi, saamme viettää laatuaikaa koko pesueen kesken.

Alan juomaan tässä päiväkahvia ja nauttimaan hiljaisuudesta. Nyt täällä kuulisi, jos nuppineula putoaisi lattialle, on täällä niin rauhallista.

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja oikein paljon halauksia ja rakkaita terveisiä meiltä kaikilta sinne ihanaan Suomenmaahan!

Jenni: Joko on aamukampa käytössä?? Miulla on!

Viikko on hujahtanut ohitse ihan vauhdilla, ei ole mukamas ollut aikaa edes blogia päivittää. Osaksi tuo on kyllä totta, jokaisen rauhallisen hetken olen käyttänyt vain lepäilyyn.

Tuukka on ollut tämän viikon tiistaista asti kipeänä, ja sen takia olen ollut lievästi sanottuna poikki. Yöt ovat olleet todella katkonaisia ja Tuksu on heräilly vähän väliä kuumehoureissaan. Lääkäri kävi meillä torstaina aamulla ja totesi pojalla olevan angiinan. Siihen saatiin sitten lääkkeet ja pikkuhiljaa poitsu alkoi voida paremmin. Tosin kuumetta on ollut jokaisena päivänä hieman, ja sisällä ollaan jouduttu olemaan koko konkkaronkka. Onneksi nyt alkaa näyttämään siltä, että pikkuherra pääsee jo kouluun maanantaina, sitä hän odottaa kuin kuuta nousevaa!

Taika on erittäin energinen pakkaus, joka käy selväksi päivän jokaisena hetkenä. Joka paikka pitää ehdottomasti tutkia, kaikkea pitää maistaa ja koskettaa. Pieni tyttönen on niin utelias, ettei tässä taloudessa ole kolkkaa, jota nuo pikkukätöset eivät olisi löytäneet. Välillä raastaa oikeasti hermoja, kun pitää kokoajan kieltää ja olla “tyhmä äiti”, mutta eipä sille mitään mahda. Pienelle on kaikki niin uutta ja ihmeellistä, ja tutkimalla asioita hän oppii kaiken tuntemaan. Joten siinäpäs tutkii sitten vain, kunhan jättää äidin läppärin ja puhelimen rauhaan.

Eilen pääsin sitten tuulettumaan, kun olin ollut sisätiloissa melkein koko viikon kaupassakäyntiä lukuunottamatta. Kävin kaverini Tessan kanssa illalla viinilasillisella (tai kahdella) ja meillä oli oikein mukavaa ja rentouttavaa! Oli mukavaa päästä vähän jonnekin tyttöseurassa juoruamaan ja parantamaan maailmaa. Kävimme parissa eri pubissa tässä meidän kaupungissa, Pariisiin en ilman siippaa lähde. Pelottaa pelkkä ajatuskin. Lystiä oli, ja hiippailin hiljaiseen kotiin vähän ennen yhtä. Ehdottomasti uusiksi joskus!

Tänään on ollut sitten rauhallinen päivä kotosalla. Tuukka on ollut taas pieni taiteilija tämän päivän ja piirtänyt mitä hienoimpia piirustuksia ja leikkinyt Taikan kanssa. Kävin kaupassa pikkuneidin kanssa, että saa edes toinen kakruista vähän raitista ilmaa. Jospa huomenna Tuukkakin pääsisi markkinoille, Tuksu tykkää todella paljon käydä sunnuntaisin markkinoilla ostamassa vihanneksia. Tilasimme illalliseksi pizzat ja maistuipa pitkästä aikaa hyvältä! Saa kait sitä ainainen laihduttajakin joskus naatiskella. Kohta menevät muksulit unosille ja me teemme pesän sohvalle ja katsomme jonkin dokumentin telkkarista. Kiva päivä takana siis ja kiva ilta edessä!

Tässäpä meidän viikon kuulumiset! Toivottavasti te olette siellä Suomessa pysyneet terveinä.

Palailen taas myöhemmin asiaa, nyt menen peittelemään pikkuiset ja haen karkkipussini keittiöstä. Mikäs päivä se lauantai olikaan…? Karkkipäivä!!

Hyvää yötä kaikille ja nauttikaa lauantai-illasta! Bisous!

My Cutie: I love you more than anything, you’re my whole world and I hope you know that. Come next to me now, I’ll kiss you and hug you. Je t’aime.

Uiiiiijuiiiii, eilen oltiin tosiaan keikalla Pariisissa La Locomotivessa. Siellä soitteli seuraavat orkesterit: Sonic Syndicate, Caliban, Dark Tranquillity ja Soilwork. SS ja Caliban saivat yleisön hyvinkin lämmitettyä, meno oli sen mukaista!! Kun Dark Tarnquillity tuli lavalle, alkoi meno ja meininki olla todella katossa. Ihmisiä lenteli sinne sun tänne, yksi stage diver loukkaantuikin viimeisen biisin aikana muttei vakavasti. En ole IKINÄ nähnyt tuollaista kommunikaatiota bändin ja yleisön välillä, tunnelma oli kertakaikkiaan käsin kosketeltavaa ja Mikael Stanne veti ihan uskomattoman setin, toki muukin bändi oli loistava. Ei voi muuta sanoa kuin BRA-fu**ing-VO!! :headbang: Varsinkin My negation ja Treason Wall räjäyttivät potin totaalisesti, tuli jammailtua jalat rakoille ja tukka on vieläkin putkella siitä heilumisesta! Kyllä sitä muutaman vuoden univeloilla jaksaa vielä jalalla koriasti pistää, näköjään. Vimosena bändinä soitti Soilwork, joka oli myöskin hyvä, mutta ei yltänyt lähellekään DT:n tasolle. The Nerve ja Distance olivat kyllä loistavia biisejä ja tuli riehuttua uudessa mekossa menon mukaisesti. Oli kyllä ehdottomasti 28:n euron väärti tämä lysti!

Tapasimme myös keikalla Stéphanen vanhan bändikaverin, Lucin. Kävimme vielä keikan jälkeen juomassa lasilliset yhdessä englantilaisessa (?) pubissa. Siellä pubiruusut (kyllä, niitä löytyy näköjään täältäKIN) viekottelivat isomahaisia brittimiehiä kovaan ääneen. Surullinen näky, kieltämättä. Punaviinilasillinen hyvässä seurassa maistui siitä huolimatta hyvältä ja pääsimme vielä Lucin kyydillä kotiinkin. Oli kerrassaan mukava ilta! Merci Luc!

Lapset olivat siis Chantalin hoidossa illan ja hyvin oli mennyt (huokaus huokaus!) Taika ei ollut itkeskellyt ja ruoka oli maittanut molemmille lapsille illalla. Tulimme kotiin joskus puoli yhden aikaan ja piltit nukkuivat sikeää unta jo siinä vaiheessa. Olen todella helpottunut ja tyytyväinen, että ilta oli mennyt myös lapsilla hienosti, voin nyt hyvällä omallatunnolla pyytää joskus toistekin (marraskuussa Machine Head!) Chantalia lapsia hoitamaan.

Tänään olikin kunnon action-päivä. Heräilimme ennen kahdeksaa ja aloin heti leipomaan suklaakakkua iltapäiväksi. Menimme Tuukan kanssa pojan luokkakaverin Léon luokse leikkimään. Léon äiti Marjorie on minun ikäinen, todella mukava tyttö, johon olen tutustunut (luonnollisesti) Tuukan koulussa. Hän ei puhu englantia, joten ranskan taitoni saavat kehitystä, todellakin! Hänellä on myös toinen lapsukainen, pieni Shana-tyttö. Menimme siis heidän luokse leikkimään. Kävimme McDonald’sissa lounaalla ja voi sitä riemun määrää, minkä Happy Meal sai aikaan! On sen verran harvinaista herkkua meidän muksulle moinen herkuttelu. Itse otin salaattia ja lounas meni mukavasti jutustellen ja lasten touhuille naureskellen. Menimme sitten puistoon ja annoimme poikien juosta ja juosta ja juosta, hauskaa heillä näytti olevan. Pojat painivat, pelasivat jalkapalloa ja nauttivat toistensa seurasta. Menimme sitten takaisin Léon luokse iltapäiväkakulle ja sehän lapsosille maittoi monen tunnin juoksemisen jälkeen. Tulimme kotiin vähän ennen viittä, joten olimme reissussa Tuukan kanssa melkein kuusi tuntia! Oli erittäin mukava päivä ja Marjorie on todella kiva.

Nyt iltasella emme ole tehneet mitään sen kummempaa. Lapsien kylvyt, syömiset ja lusikoiden heittelyt ja leikit. Taikan suurta herkkua on kukkakaalisose muilla herkuilla höystettynä (parsakaali, porkkana, peruna ja kinkku) ja jälkiruoaksi neiti sai oman annoksensa fromage blanc:ia, eli rahkantapaista valmistetta. Siihen kun laittaa vielä vähän vadelmia, niin neitin suu käy erittäin nopeaan tahtiin! Tuukka söi tyytyväisenä savulohikiusausta ja suostui vielä maistamaan palasen roblochon-juustoa. Ei ollut kovin mieluista Tuksulle, mutta nykyään hän maistaa kaikkea. Poika tutustuu makujen maailmaan!

Nyt telkkarista tulee rugbya, Ranska vastaan Englanti. Toivottavasti Ranska voittaa, muuten on piru merrassa Pariisin kaduilla… Vive la France!

Huomenna menemme aamusella markkinoille ostamaan viikon vihannekset. Valehtelematta meillä menee varmaan reilu kilo porkkanoita, pari kukkakaalta ja parsakaalta, paaaaaljon perunoita ja muutamat kurkut ja niput tomaatteja viikossa. Uskomattoman paljon tulee syötyä vihanneksia, vaan onhan ne hyviä ja terveellisiä! Huomenna ostan munakoisoa ja höyrytän sitä Taikalle, jospa neiti tykkäisi siitäkin. Muuta meillä ei olekaan suunnitelmissa huomiselle, paitsi nettitärskyt isukin kanssa.

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille rakkaille ja paljon terveisiä täältä meiltä kaikilta! On kauhea ikävä teitä kaikkia ja olette ajatuksissani jatkuvasti. Bisous!

Mon Amour: Je t’aime mon chérie, plus que tout. Tu es toujours dans mon coeur… H&S, pour la vie.

Terveiset täältä Ranskanmaalta! Tänään on sää hellinyt meitä, on ollut todella kaunis ja lämminkin ilma. 22 astetta oli varjossa iltapäivällä ja auringossa ollessa oli peräti kuuma!

Täällä arki rullaa tavalliseen tapaan. Vähän vaihtelua arkeen on tuonut uusi ystävä Tessa, jonka bongasin koululta. Hän on yhden Tuukan kaverin au-pair, siis hoitaa tätä pikkuista Thomas-poikaa. Olemme käyneet yhdessä kahvittelemassa ja puistossa ja hän on kyllä mukavaa seuraa. Tuukka viihtyy koulussa kokoajan enemmän ja enemmän ja kaverit alkavat olla todella tärkeitä. Parhaat kaverit ovat Thomas ja Leo, ja heistä kuulemme juttua jatkuvasti! Tuukka myös haluaisi syödä joka päivä koulussa kavereidensa kanssa, mutta eihän se onnistu. Siis kahtena päivänä viikossa saa olla kavereiden kanssa koko pitkän päivän. Eikä ole pikkuherra paljoa vastaan hangoitellut!

Torstaina olimme katsomassa Élysée Montmartrella bändejä ja olipas vain hauska ilta! Meitä oli siellä Stéphane, Carl ja Philippe ja minä. Carl ja Philippe ovat Stéphanen työkavereita, jotka myöskin kuuntelevat raskaampaa musiikkia. Bändit, Amon Amarth ja Dimmu Borgir, olivat loistavia! Eritoten Amon Amarth, tämä bändi kuuluu ehdottomasti lemppareihini ja ylitti odotukseni! Oli mahtava ilta, kiitos vain loistavasta musiikista!! Ensi viikolla menemme (taas) katsomaan bändejä, syksyisin täällä on aina todella paljon hyviä keikkoja ja saimme anopin lapsenvahdiksi. Taika pelkää siipan siskoa jostain syystä ja Taikan ilta oli mennyt itkiessä ikäväänsä… Reppana toinen, kun pikkanen on aina minun kanssa niin mitä  muuta sitä voi odottaakaan… Mutta mutta, onneksi Stéphanen äiti ei ole niin pelottava. Jospa siis seuraava kerta menisi vähän helpommin.

Eilen oli rauhallinen päivä. Tuukka oli koulussa ja koulun jälkeen normaalit puistoilut ja potkuttelut. Tuukka on erittäin innokas potkulautailija, tuolla härvelillä on rullattu kymmeniä kilometrejä! Saa tenava hyvin liikuntaa samalla.

Tänään olimme sitten Stéphanen tädin luona lounaalla. Meitä oli siellä iso porukka: meidän pesue, Chantal ja Didier, Celine ja Laurent, Cathy, Benoît ja Nicholas, Annie-täti ja Bernard ja yksi pariskunta, jota en entuudestaan tuntenut. Oli oikein mukava päivä ja ruoka oli erittäin hyvää! Tein aamulla Annie-tädille viemisiksi rommipiirakan, joka on aivan taivaallisen hyvää (ja kaloreita on varmaan miljoona). Kauppansa teki, kaikki syötiin. Iltapäivällä Didier toi meidät kotiin ja me lähdimme nauttimaan kauniista ilmasta puistoon. Kävimme pitkällä kävelyllä ja laskemassa liukumäkeä. Menimme sitten kotiin, minä lähdin samantien vielä käymään kaupassa ja tultuani kotiin söimme (njams, merci mon amour!), laitoin pyykit, tiskasin ja sitten rojahdin tähän sohvalle. Olen kyllä aivan piipussa. Lapset nukkuu ja on hiljaista, vain rugby pauhaa taustalla, sitähän toki pitää telkkarista katsoa.

Sellaista tänne, huomenna menemme aamulla markkinoille ostamaan viikon vihannekset ja jos sää sallii vietämme iltapäivän ulkoillen ja illalla teen Tuukan kanssa keksejä.

Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille, olette ajatuksissani jatkuvasti! Muiskis!